Kotiin tupsahti syyskuun numero Suomen suurimmaksi joogalehdeksi itseään mainostavasta Anandasta. Jotenkin oli päässyt käymään niin, että en tiennyt koko lehden olemassaolosta ennen kuin vasta viime kesänä, jolloin sen saman tien tilasin. Nyt olen tutustunut lehteen, eikä tämän numeron perusteella todellakaan tarvitse heti ryhtyä perumaan tilausta.

Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehden numero oli tuhdimpi paketti kuin olin kuvitellutkaan. Ehkä olin varautunut johonkin harrastelijamaiseen lärpäkkeeseen, mutta kyseessä on ihan oikea, hyvin taitettu ja kauniisti kuvitettu lehti. Luin sen kannesta kanteen, sillä jutut ovat hyviä, monipuolisia ja kiinnostavia. Osa jutuista meni kokonaan tai osin yli minun ymmärryksen, sillä ne olettavat lukijaltaan niin paljon esiymmärrystä asiasta. Osa taas oli kiinnostavia riippumatta siitä, oliko aihe entuudestaan tuttu vai aivan uusi.

Eri joogasuuntaukset näyttäisivät esiintyvän lehden sivuilla sulassa sovussa, ja hyvä niin. Jutuissa käsiteltiin minulle tuttuja integraljoogaa ja kundaliinijoogaa, kuin täysin uusia tuttavuuksia kuten vaikkapa shivanandajoogaa, jivamuktijoogaa ja somajoogaa. Juttujen perusteella pääsee ainakin hajulle siitä, mikä eri joogasuuntauksissa on yhteistä ja mikä on kullekin suuntaukselle ominaista. Ja se on minusta hurjan kiinnostavaa.

Lehti itse listaa aiheikseen joogan, henkisyyden, meditaation ja kasvisruuan. Näihin teemoihin juttujen aiheet varmasti palautuvatkin, mutta näkökulmat ja käsittelytavat olivat kyllä tosi monipuolisia. Ainakin näin ensilukemalta. Eri asia voi olla sitten, kun lehteä on lukenut vaikkapa useamman vuoden, en tiedä. Itselle heräsi into kirjoittaa juttu jostakin ja tarjota sitä lehdelle. Saa nähdä pälähtääkö sopiva jutunaihe päähän ja onko sitten aikaa ja innostusta kirjoittaa siitä. Ja jos on, huoliiko lehti jutun vai ei.

Yhtä asiaa en vain käsitä: miksi Anandassa sana kundaliinijooga kirjoitetaan ilman tuplavokaalia, siis kundalinijooga. Luulin että kundaliinijooga tuplavokaalilla on jo vakiintunut kirjoitusasu Suomessa. Minusta se sopii ääntämyksensäkin puolesta paremmin suomalaiseen suuhun. Tietenkin Anandan käyttämä kirjoitusasu on lähempänä englanninkielistä tapaa kirjoittaa sana, mutta mitä sitten. Pitäisikö saman tien sana jooga kirjoittaa muotoon yoga?