Eikö vaan olekin hieno turbaani? Nyt minulla on nämä kuvan turbaanikankaat ja tiedän ainakin periaatteen miten se solmitaan. Vielä pitää jokuseenkin kertaan harjoitella solmimista, sillä ainakaan ensimmäinen kerta ei käynyt sujuvasti eikä ilman apua.

Kundaliinijoogassa on suositeltavaa peittää pää valkealla huivilla, pipolla, lippalakilla, turbaanilla tai jollakin muulla päähineellä ainakin aamusadhanan mantrojen laulamisen ja myös pitkien meditaatioden ajaksi. Kundaliinijoogaopettajat peittävät päänsä myös koko ohjaamansa joogatunnin ajaksi. Ideana on peittää päälaella sijaitseva kruunuchakra ja näin estää voimakkaana virtaavien energioiden mahdollisesti aiheuttama päänsärky. Turbaani myös pitää pään luut tiukasti paikallaan. Ja näin yhden kerran kokemuksen jälkeen voin sanoa, että se tuntui paljon mukavammalta kuin huivi ja pysyi päässä yllättävän hyvin.

Nyt astangajoogaa harrastavat kysyvät, miten turbaanin kanssa voi seistä päällään. Ei sen kanssa oikein voikaan, mutta onneksi kundaliinijoogaharjoituksiin ei kuulu päälläseisontaa. Yogi Bhajanin mukaan päälläseisonta on turhan vaativa harjoitus, ja samat hyödyt voi saavuttaa muillakin harjoituksilla. Ja Yogi Bhajanin opetusten mukaan me täällä joogaamme.

Tässä vielä kuva kanssajoogaajani turbaanista.

 Laitan vielä linkin varsin heiluvaan videoon, jossa näytetään tällaisen turbaanin sitomisen periaate. Tosin minä teen värilliseen pohjakankaaseen solmun niskaan, ja vedän sen päälaen yli ennen pään ympäri kiertämistä. Sen jälkeen kierrän pituussuunnassa kolminkertaiseksi taitellun valkoisen kankaan suoraan pään ympärille ilman solmua niskassa.