Sisareni tuli Suomeen kesän viettoon, ja toi tullessaan muutaman paketin Yogi-teetä.

Yogi-tee on nimittäin Suomessa melko kallista, ja siksi sitä kannattaa napata auton kyytiin jos on joka tapauksessa ajelemassa tännepäin. Säästöä tuli jokaista 20 teepussin pakettia kohden noin 1,60 euroa, jos ei laske kuljetukselle hintaa.

Yogi-teestä on tullut käytännössä lähes ainoa tee, jota juon. Kahvia en ole juonut koskaan, mutta aiemmin kurkusta alas tipahtivat myös niin sanotut tavalliset teet, vihreät teet, erilaiset maustetut teet ynnä muut. Oikeastaan vain rooibos-teetä en ole oikein koskaan voinut sietää, siinä on mielestäni epämiellyttävä perusmaku. Jossakin vaiheessa joogan lisääntymisen myötä kävi kuitenkin niin, että aloin herkistyä teenkin sisältämälle kofeiinille niin, että teepensaan lehtiä sisältävät teet oli jätettävä juomatta. Siirryin kokonaan Yogi-teelaatuihin, ja nimenomaan sellaisiin, joissa ei ole vihreää eikä muutakaan teetä eikä siis kofeiinia.

Yogi-teen historia liittyy oleellisesti kundaliinijoogaan ja Yogi Bhajaniin, joka paitsi toi kundaliinijoogan niin kutsuttuun länteen, myös tarjoili oppilailleen erilaisia yrtti- ja maustesekoituksia ja niistä valmistettuja juomia.  Myöhemmin nämä tulivat tunnetuksi Yogi-teenä. Erilaisia Yogi-teelaatuja on yli 30, mutta omat suosikkini ovat Classic ja Himalaya. Muutkin toki kelpaavat; riippuu vähän vuodenajasta ja muutenkin olosta mikä Yogi-tee milloinkin maistuu parhaiten. Nyt ainakin on kaapissa joksikin aikaa valinnan varaa, kiitos siskon kuljetuspalvelun.