Siippani ei joogaa. Hän kyllä venyttelee olohuoneen lattialla, paksun ja mukavan villamaton päällä harva se ilta. Mutta jos minä yritän neuvoa jotakin jooga-asanoita auttaakseni venyttelyssä, tulee sanomista. Minä haluaisin vain auttaa, mutta ilmeisesti apuani ei tässä asiassa kaivata. Höh.

Muuten siippa suhtautuu myönteisesti joogaan, siis minun joogaharrastukseeni. Hän ei valita siitä, että olen pois kotoa joogatunneilla, välillä koko viikonlopun, vaan tekee ruuan valmiiksi kun palaan. Hän auttaa tekemään tilauksia erilaisista verkkokaupoista, eikä moiti rahankäyttöäni. Hän ei valita, kun kuuntelen stereoista kundaliinijoogamusiikkia eli mantroja vaan auttaa lataamaan musiikkia netistä ja siirtämään sitä myös puhelimeeni. Hän on mitä parhain ja suvaitsevaisin puoliso minun kaltaiselleni joogan harrastajalle. Siksi minulla ei ole mitään syytä valittaa, vaikka hän ei itse joogaakaan. Ehkä se riittää, että minä joogaan.