Syksy on jo siinä mallissa, että viimeisetkin joogatunnit ovat palanneet kesätauolta. Tällä viikolla alkoi viimeisetkin. En ole aikaisempina kesinä joogannut yhtä intensiivisesti kuin viime kesänä, ja se kyllä nyt palkitsee. Ei ole alkukankeutta tai lihasten kipeytymistä ensimmäisten tuntien jälkeen, hengitys kulkee hyvin ja olo on reipas ja keho vetreä.

Yksi mukavimmista tunneista on integral-joogan aamutunti. Vaikka olen vankkumaton kundaliinijoogan harjoittaja ja puolestapuhuja, kuuluu integral-joogakin talvisin ihan ehdottomana osana viikko-ohjelmaani. Kundaliinijoogassa istutaan niin paljon, että kaipaan ja tarvitsen integral-joogan alaselän ja lantion alueelle keskittyviä liikkeitä, jotka täydentävät kundaliinijoogaharjoituksia hyvin ja pitävät koko kehon liikkuvana. Sitä paitsi se integral-joogan aamuryhmä jossa käyn, on ollut olemassa jo vaikka kuinka kauan, enkä osaisi enää jäädä sieltä pois. Suurin piirtein samat tutut naamat sinne kömpivät vuosi toisensa jälkeen. En ole enää laskuissa mukana, mutta veikkaisin että olen käynyt siinä ryhmässä noin kymmenen vuotta. Jotkut ovat käyneet alusta asti, niin kauan kuin ryhmä on ollut olemassa, eli pari vuotta kauemmin kuin minä. Aina joskus mukaan tulee uusia joogaajia, joista osa vain kokeilee kyseistä tuntia, mutta joku myös jatkaa pidempään.

Eilen alkoi kesän jäljiltä vielä yksi kundaliinijoogan aamutunti. Teimme kriyan, joka koostui erilaisista hengitysharjoituksista. Oli tosi mukavaa istua hämärässä tilassa keskellä isoa ryhmää silmät kiinni, ja tuhista, puuskuttaa ja hengitellä yhdessä.