Tänään tein viimeisen kerran yksin sen 40 päivän globaalin meditaation, jota olen nyt siis tehnyt 39 peräkkäisenä päivänä. Joogaopettaja sanoi, että se tehdään huomenna tunnilla, joten jätän sen aamulla tekemättä.  Tosi mukavaa, että tehdään se yhdessä, sillä ainakin viimeksi yhdessä tekeminen tuntui niin paljon voimakkaammalta kuin yksin meditoiminen.

Huomenna se sitten koittaa, kauan odotettu päivämäärä 11.11.11. Jännittävää. On ihan kauhean etuoikeutettu olo, kun asuu tällaisella paikkakunnalla jossa on Vesimiehen aikaan siirtymisen kunniaksi järjestetty ohjelmaa koko viikonlopuksi. Välillä täytyy käydä kotona syömässä ja nukkumassa, mutta kyllä muuten menee viikonvaihde enimmäkseen kundaliinijoogayhteisön seurassa.

Tuskin maltan odottaa että huominen työpäivä on ohi. Sitten se alkaa, juhliminen.