Tänään on taas sellainen päivä, jona minä olen surffaillut netissä lukemassa työpaikkailmoituksia. Nykyinen työ jatkuu seuraavat 4 kuukautta, ja sen jälkeisestä työelämästä ei taas ole yhtään mitään tietoa. Voi olla että työt jatkuu niin kuin ennenkin. Tai sitten jostakin tupsahtaa jotakin ihan muuta. Mitä vaan voi tapahtua, voin vaikka jäädä työttömäksi.

Tällaista tämä on, pätkätyöläisen elämä. Ollut jo vuosia. Mutta juuri tänään on ollut jotenkin vaikea uskoa siihen, että kaikki järjestyy. Vaikka pohjimmiltani olen sitä mieltä, että kaikki järjestyy kyllä. Tänään ahdistaa tällainen tyhjän päällä keikkuminen. Sen miettiminen, että millä maksaa asuntolainan lyhennykset loppuvuodesta.

Tein sen, mikä on loogisinta silloin, kun raha-asiat alkavat huolestuttaa ja painaa mieltä. Eli lahjoittelin netissä rahaa eri tahoille, muun muassa Kundalini Research Institutelle. Heti helpotti.