Se 40 päivän kriya jota olen itsekseni tehnyt, on nyt sitten ohi. Tänä aamuna tein sen 40. kerran. Ja sain kriyan neljästä asanasta kolme tehtyä ihan hyvin 11 minuutin mittaisina, mutta yhtä en. Oikeastaan ihan hyvä näin, ei pääse ainakaan ego röyhistelemään sillä, että kaikki asanat meni putkeen 11 minuuttisina.

Jaa että miltäkö nyt sitten tuntuu. Ei paljon miltään – taaskaan. Ihan kiva oli tehdä, mutta ihan kiva kun loppui. Itse asiassa ajatukset on jo seuraavassa kriyassa, jota ehdin tekemään vajaan viikon verran ennen kuin ohjaan sen. Enköhän minä sen siinä ajassa opi, sillä olen kyseistä kriyaa tehnyt muutaman kerran tunnilla kun sen on ohjannut joku muu.

Pitäisiköhän joskus tehdä jotakin kriyaa peräti 90 päivää peräkkäin. Mutta sen pitäisi sitten olla joku tosi monipuolinen ja mukava sarja. Ehkä sellainen vielä löytyy, ja sopiva aika aloittaa sen tekeminen.