Pidimme OP:n kanssa taas tänään kundaliinijoogatunnin harjoittelumielessä. Kokeilimme vähän erilaista työnjakoa kuin ennen. Aiemmin olemme ohjanneet tunteja vuorotellen, mutta nyt vaihtelimme vuoroja tunnin aikana.  Eli OP aloitti virittäytymismantroilla ja lämmittelyliikkeillä, minä ohjasin varsinaisen kriyan, ja OP loput eli meditaation ja loppumantran. Vetovuoron vaihtelu tuntui ihan hyvältä ja toimivalta. Mutta tämä oli tällainen testi, en usko että jatkossa ohjaamme yhdessä ellei siihen ole mitään erityistä syytä. Näin luulen, mutta eihän sitä voi tietää.
 
Järjestimme ja siivosimme salin ennen tuntia niin kuin aina. Sen jälkeen istuimme alas, molemmat alustoillemme, ja OP ehdotti että mantraisimme aloitusmantran yhdessä ennen kuin joogaajat tulevat paikalle. Siis ennen meidän kaikkien yhteistä aloitusmantraa. Näin teimme.
 
Virittäytymismantralla on useampia tehtäviä, mutta yksi on tasapainottaa sekä joogaajien omia että myös heidän välisiä energioita. Mekin tulimme tunnille kumpikin tahoiltamme, ja ihan eri energioista. Alkumantra ”Ong Namo Guru Dev Namo” toistetaan kolme kertaa. Ensimmäisellä kerralla minun ja OP:n äänet ja mantraukset olivat aivan kuin eri biisistä. Tuli vähän epäuskoinen olo, että kuinka meidän käy. Toisella kerralla alkoi jo vähän löytyä yhteistä säveltä. Kolmannella kerralla äänemme soivat tosi kauniisti yhteen, ja tunsin selvästi kuinka mantra oli tehnyt tehtävänsä ja tuonut meidät samaan tilaan, hetkeen ja energiaan.
 
Meidän ohjattavien keskuudessa oli käynyt hienoinen kato. Mutta onneksi meidän ei OP:n kanssa tarvinnut toisiamme ohjata, sillä kaksi urheaa joginia tuli paikalle. Näin taitaa käydä monen harrastuksen kanssa, eli innostus vähän laskee kevään korvalla. Ihan ymmärrettävää. Meillä on harjoittelutunnit vielä huhti- ja toukokuussa, ja luulen että ennen niitä tunteja pitää vähän muistutella ihmisiä. Toisaalta, yksikin ohjattava on tarpeeksi kundaliinijoogatunnin pitämiseksi.