Jotenkin ei tänään oikein suju. Päätä melkein särkee, vaikkei minulla ole koskaan päänsärkyä. Ei pitäisi johtua vapusta millään tavalla.
 
Aamulla kundaliinijoogatunnilla harjoitus tökki pahan kerran. Aloitettiin liikkeellä, jossa noustiin kyykystä ylös, ja takaisin kyykkyyn. Jouduin pitämään taukoja tämän tästä, kun alkoi pyörryttää ja tuli huono olo. Seuraavassa liikkeessä sattui jalkoihin tosi paljon, ja jalat vaan tärisivät. Meditaationkin aikana tärisin vähän joka paikasta. Ja meditaationa oli taas se sama josta olen kirjoittanut ennenkin. Se, jossa pitäisi löytää ranteesta oma pulssi. Minä en sitä tunne, jos kädet ovat sylissäni. Piste.
 
Ehkä näitäkin päiviä tarvitaan. En vaan ymmärrä mihin. Odottelen huomista, ehkä se on taas parempi päivä.