Silloin joskus kun aloitin joogapolkuni käymällä aamupäivän hathajoogatunneilla, oli joogaopettaja melko tiukkana sen kanssa, että loppurentoutuksessa ei saanut nukkua. Ei hän ketään ryhtynyt herättelemään, mutta totesi moneen kertaan, että rentoutuminen ja nukkuminen ovat eri asioita. Hän neuvoi nousemaan ylös ja jatkamaan rentoutumista istuen, jos uni tahtoi makuultaan viedä mennessään.
 
Kenenkään muun joogaopettajan en ole sen koommin kuullut ottavan kantaa nukahtamista vastaan. Ja niin onkin, että usein joku alkaa hengittää tasaisesti ja ehkä vähän kuorsatakin kun rentoudutaan. En oikeastaan käsitä mitä haittaa siitä voisi olla, parin minuutin nokoset mihin aikaan päivästä hyvänsä ovat minusta aina paikallaan.
 
Tosin sellaisen ohjeen olen saanut, että kundaliinijoogaopettaja ei koskaan laskeudu pitkälleen kun muut tunnin päätteeksi rentoutuvat. Sillä siinä voi opettajalle käydä vanhanaikaisesti, ja ryhmä alkaa ihmetellä, että onpa pitkä rentoutus kun opettaja vaan nukkuu. Muutenkin opettajan on hyvä istua ja katsella mitä tapahtuu, jos vaikka rentoutumisen aikana sattuu tapahtumaan jotakin tavanomaisesta poikkeavaa. Opettaja tavallaan valvoo muiden lepoa.
 
Yhden kundaliinijoogaopettajan olen kyllä nähnyt nukkuvan istualtaan harjoituksen aikana. Hän ohjasi meidät tekemään pitkää meditaatiota, muistaakseni 31 tai peräti 62 minuutin mittaista. Meditaatioon kuului mantra, ja jossakin vaiheessa mantran toistaminen olisi tarvinnut vähän tahdistamista. Odotin opettajan tekevän jotakin tahdistamisen suhteen, mutta mitään ei tapahtunut. Raotin silmiäni sen verran että näin opettajan istuvan risti-istunnassa umpiunessa.
 
Minä nukahdan joskus loppurentoutuksessa, joskus taas en. En oikein tiedä mikä kaikki siihen vaikuttaa. Tänään integraljoogatunnin lopuksi nukahdin aika nopeasti. Yleensä alan nähdä saman tien jonkinlaisia unenpätkiä, mutta nyt niin ei käynyt. Olin pikemminkin hyvin tietoinen siitä, että nyt minä makaan tässä joogasalin lattialla. Ja ymmärsin olevani unessa, koska oma hengitykseni, jonka kuulin koko ajan, alkoi vienosti korista kurkunpäässä. Jossain kohtaa mieleen tuli ajatus, että nyt pitää herätä, rentoutuminen loppuu. Ja melkein saman tien opettaja alkoikin päätellä rentoutumista.