Tällä tarinalla ei kylläkään ole juhannuksen kanssa yhtään mitään muuta tekemistä, kuin se että kirjoittelen sitä tänne blogiin juhannusaaton iltana.
 
Tämäkin tarina on Siri Kirpal Kaur Khalsan kirjasta Yoga for Prosperity, ja se liittyy sikhismin ensimmäiseen opettajaan ja guruun, Guru Nanakiin. Tarinassa on kaksi miestä, jotka ovat sekä ystävykset että naapurukset. Miehet ovat kuulleet, että Guru Nanak on kaupungissa. He päättävät käyttää tilaisuutta hyväkseen ja mennä tapaamaan häntä. Kävellessään Guru Nanakin luo he huomaavat viehättävän prostituoidun. Toinen miehistä päättää, että prostituoitu on paljon kiinnostavampi kuin Guru Nanak, ja lähtee prostituoidun matkaan. Toinen miehistä jatkaa matkaa Guru Nanakin luo. Seuraavina päivinä miehet jatkavat näin: toinen heistä tapaa prostituoidun ja toinen Guru Nanakin.
 
Yhtenä päivänä mies, joka on tapaillut prostituoitua, saa arvokkaan kultarahan. Samana päivänä mies, joka on käynyt Guru Nanakin luona, satuttaa kätensä suureen piikkiin. Mies menee kipeän kätensä kanssa Guru Nanakin luo, ja kysyy tältä miksi häntä on juuri rangaistu ja hänen ystävänsä on palkittu. Guru Nanak nauraa, ja vastaa: ”Ystäväsi oli tarkoitus saada suuri omaisuus, mutta koska hän on käyttäytynyt niin kuin on käyttäytynyt viime aikoina, hänelle tarkoitettu omaisuus kutistui yhteen kultakolikkoon. Sinun oli tarkoitus tulla lävistetyksi, mutta omistautumisesi johdosta sait vain piston käteesi.”
 
Tarinan opetus on, sikäli kun minä sen ymmärrän, olla vertaamatta omaa kohtaloaan muiden kohtaloon. Tämän elämän tapahtumat voivat näyttää epäoikeudenmukaisilta jos vertaamme niitä muiden ihmisten elämän siunauksiin. Me emme näe koko kuvaa, sitä laajempaa kokonaisuutta joka auttaisi ymmärtämään paremmin tämän elämän tapahtumia. Me emme tiedä taustoja. On vain luotettava siihen, että asiat menevät oikein ja sillä tavalla kuin niiden pitääkin mennä. Ja olla vertailematta, sillä siitä ei ole iloa tai hyötyä kellekään.

Oikein hyvää juhannusta kaikille!