Meditointi on kovasti kiehtonut mieltä viime viikonlopun opintojen jälkeen. On myös ollut tosi nautinnollista tehdä oma, päivittäinen meditaatio. En millään malttaisi lopettaa, kun kerran meditoimisen vauhtiin olen päässyt. Ja jälkeenpäin on levollinen ja hyvä olo.
 
Johonkin postaukseen saamani kommentin pohjalta aloin miettiä meditoimisen ja suorittamisen suhdetta. Ihan noin ensi näkemältä kun tuntuu siltä, että meditoinnilla ja suorittamisella ei voi olla mitään tekemistä toistensa kanssa. Mutta sitten toisaalta, kyllähän meditoimiseen sisältyy lupaus jostakin. Aika epämääräinen lupaus tosin, mutta kuitenkin. Viime viikonlopun opettaja Sadhana Singh sanoi, että meditaation päämäärä, tavoite tai motiivi on ekstaasi, jota jotkut kutsuvat valaistumisen tilaksi, tai joksikin muuksi. Se on tila, jolla on ihan fysiologiset perusteet, eli kyseessä ei ole mikään yliluonnollinen asia. Silti sen saavuttaminen, siihen pääseminen ei välttämättä ole mikään helppo tai nopea juttu. Jos se olisi helppoa, niin kaikkihan sitä tekisivät.
 
Ekstaasia odotellessa meditoimisella on toki paljon jokapäiväisempiäkin tavoitteita tai hyötyjä. Meditoiminen kehittää neutraalia mieltä, joka on tarpeellinen erilaisissa päätöksentekotilanteissa. Meditointi myös kehittää intuitiota, hyvinvoinnin tunnetta, sisäistä rauhaa, vakautta ja rauhallisuutta. Se yhdistää meidät sieluumme, ja samalla saa näkemään todellisuuden äärettömyyden. Se kehittää aivojen otsalohkoa, joka vastaa meidän persoonallisuudestamme. Se vapauttaa meidät stressiä tuottavista toimintatavoista, ja edistää mielen kirkkautta, tietoisuuden kasvamista sekä läsnäolon kykyä. Se kasvattaa kykyä keskittää energiaa, lisää tehokkuutta ja suorituskykyä. Se vapauttaa tiedostamattomia tapoja, pelkoja ja estoja, ja kasvattaa intuitiivista yhteyttä tietoisuuteen. Joitakin mainitakseni.
 
Meditoimisen vaikutuksia on konkretisoitu vertaamalla sitä päivittäiseen peseytymiseen. Meditointi on mielen suihku, jossa puhdistetaan mielen perukoille vuosien aikana kertynyttä tavaraa, ja myös sitä tavaraa joka sinne kasaantuu ihan päivittäin. Samalla tavalla kun suoritetaan päivittäinen fyysisen kehon puhdistus, voi suorittaa myös päivittäisen mielen puhdistuksen meditoimalla.
 
Mutta itse meditointitilanteesta on suorittaminen kaukana; se tapahtuu mikä on tapahtuakseen. Joskus meditaatiosta tulee syvä ja mukava tila. Joskus mielen perukoilta nousee esiin epämiellyttäviä ja häiritseviä asioita, joiden olisi toivonut pysyvän poissa. Mutta niiden esiin nouseminen on osa meditaation siivousprosessia. Joskus istuminen meditointitarkoituksessa sattuu polveen tai johonkin muuhun kehon osaan niin, että tulee meditoineeksi omaa polveaan, ei muuta. Kaikki tämä on syytä vaan ottaa vastaan, sillä meditointi tutustuttaa meitä myös omaan itseemme, sekä erityisesti niihin mielenliikkeisiin, jotka yrittävät estää meitä meditoimasta.