Viimeinen ponnistus ennen juhannuksen viettoon siirtymistä oli käynti ikäluokittaisessa terveystarkastuksessa. Olipas se taas kokemus. Olin jo jotenkin unohtanut kuinka vaikea voi olla kommunikoida terveydenhuoltoalan ammattilaisten kanssa. Ehkä heidän pitää pitää se oma esitelmänsä, siitä riippumatta kuinka hyvin tai huonosti se koskettaa juuri minun elämääni. Vaikka tietenkin tuollainen terveystarkastus on yhdenlainen seulonta tai kartoitus, jossa ei voida paneutua kovin yksilöllisesti jokaisen asiakkaan asioihin. Mutta silti. Jos etukäteen täyttämissäni lomakkeissa kysytään montako lasillista maitoa juon ja montako siivua juustoa syön päivittäin, jää silloin minun mielestäni monta potentiaalista kalsiumin lähdettä kartoittamatta. Eipä kysytty montako ämpärillistä kreikkalaista jugurttia syön viikoittain. Sitten näiden maito- ja juustomäärien perusteella minua kehotettiin syömään kalkkitabletteja koska en saa tarpeeksi kalsiumia. Joopa joo.

Joka tapauksessa nyt tiedän sen mitä epäilinkin, eli että kolesteroliarvot ja verensokeri ovat ihan hyvissä lukemissa, ja verenpaine on tyydyttävä. Vyötärö on liian paksu. Ja lähisukulaisen kakkostyypin diabetes nostaa minunkin diabetesriskiä roimasti. Nämä tiedot tuskin vaikuttavat elämääni millään tavalla, että sikäli taisi terveysvalistus mennä minussa hukkaan.

Ei siis muuta kuin oikein hyvää juhannusta kaikille.