Tänään sain seuraa aamuiseen joogaharjoitukseeni. Olin juuri makeassa venytyksessä silmät kiinni, kun jostain syystä raotin silmiäni vähän. En tiedä miksi, sillä yleensä en silmiäni kesken asanan auo. Onneksi nyt tein niin, sillä osuin näkemään kuinka jooga-alustalla kipitti koppakuoriainen minua kohti. Asanan purku kävi salamannopeasti, kun säntäsin pystyyn. Vangitsin koppiksen juomalasin alle, ja hivutin polkupyörän käyttöohjeen lasin alle. Näin kuljetin koppiksen ikkunasta ulos; se lähti lentelemään poispäin eikä toivottavasti tule koskaan takaisin. Noita nimenomaisia koppiksia kyllä näkee meidän asuinkerroksissa joka kesä helteiden aikaan. Jotenkin epämiellyttäviä otuksia, talon muihin öttiäisiin olen jo jollakin lailla tottunut.

Iltapäivällä töiden jälkeen suuntaamme siippani kanssa vuokra-auton nokan kohti maaseutua. Ajelemme viikonlopuksi yhdistetylle kulttuuri- ja sukuloimismatkalle. Aamuisessa joogaharjoituksessa tarvittavat välineet on pakattu mukaan, ja harjoitus siirtyy meidät majoittavien sukulaisten nurkkiin. Jännä nähdä miten paikan vaihto sujuu, vai onko sillä mitään vaikutusta mihinkään. Ja toivottavasti heidän kotiötökät eivät ole erityisen kiinnostuneita joogasta.

Oikein hyvää ja aurinkoista viikonloppua kaikille!