Kävin juuri katsomassa työttömyyskassan nettisivuilta ohjeita työttömyyden varalle. Hetkeksi tuli sellainen tunne, että ei minusta ole tähän. En ikinä saa kasaan kaikkia niitä papereita ja selvityksiä ja todistuksia, jotka kassaan pitää toimittaa. Tyssää ihan heti alkuunsa meikäläisen työttömyysura. Oman henkilökohtaisen sihteerin tarvitsisin, että kaikesta selviän.
 
No, onneksi apu ei ole kaukana. Tuttavapiirissä on ihminen, joka jäi kuukausi sitten työttömäksi, eli hän on käynyt läpi kaiken sen, mikä minulla on edessä. Hän osaa neuvoa. Ja hän tietää millaisia ohjeita meidän kaltaisiin pätkätyöläisiin sovelletaan.
 
Maanantaina menen työvoimatoimistoon (vai miksi niitä nykyään kutsutaan) ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi. Vielä tässä olisi monta päivää aikaa uuden työsuhteen tupsahtaa eteeni. Aiemmin ajattelin, että työttömyyspätkä voi olla ihan hyväkin juttu, kun en ole juuri lomia pystynyt pitämään. Mutta nyt mieli muuttui: haluan töitä, etten joudu käymään läpi kaikkea työttömyyteen liittyvää paperirumbaa. Vaikka kai minä siitäkin selviän, lopulta.