Viime kundaliinijoogaopettajakoulutuksen lähitapaamisessa yksi käsitellyistä aiheista oli hengittäminen, ja erilaiset hengitysharjoitukset eli Pranayam. Läksyksi tuli yhden minuutin hengityksen harjoittelu, joka päivä 11 minuutin ajan. Yhden minuutin hengityksessä hengitetään kerran sisään ja kerran ulos yhden minuutin aikana. Eli sisäänhengitys kestää 20 sekuntia, hengityksen pysähdys toiset 20 sekuntia, ja lopulta uloshengitys 20 sekuntia. Ja sama taas alusta. Näin hitaalla hengityksellä on jo ihan huomattavia terveysvaikutuksia, samalla kun pelot, murheet ja ahdistukset rauhoittuvat, intuitio kehittyy, aivopuoliskojen yhteistyö paranee ja kaikki aivojen osat työskentelevät ja läsnäolon tunne kasvaa.

Olen harjoitellut yhden minuutin hengitystä nyt kolmesti. Aamuharjoitukseni yhteydessä olen selinmakuulla koettanut pidentää hengitystä. Olen kuunnellut kellon tikitystä seinällä, ja laskenut siitä sekunteja. Aloitus on ollut joka kerta vaikea, ja on tuntunut siltä että happi loppuu ihan heti kun vaan yrittääkään keskittyä hengittämiseen. Tulee puolineuroottinen tunne, että tässä nyt väkisinkin tukehtuu. Kun siitä tunteesta pääsee muutaman reippaan sisään- ja uloshengityksen jälkeen yli, voi aloittaa.

Tällaisten hengitysharjoitusten yhteydessä mieleeni tulee usein sattumus lapsuudestani. Olin tosi pieni, enkä sitä hyvin muista, mutta ainakin luulen muistavani jotakin hämärää. Ja jotakin olen kuullut tapauksesta kerrottavan. Olimme perheeni kanssa saaressa, paikassa jossa oli tapana käydä uimassa. Minä, perheen kuopus, olin jotenkin päätynyt veteen ihan uppeluksiin. Ja muistikuvani mukaan olin veden alla silmät auki, ja katselin sitä upeaa vedenalaista maailmaa. Kunnes joku tarttui minuun kiinni ja nosti pinnalle. Olin siis tosiaankin niin pieni, että en osannut uida, mutta ehkä osasin sukeltaa, en tiedä. Joka tapauksessa tarina kertoo, että muutama minun päälaen hiustupsu oli jäänyt pinnan yläpuolelle niin, että minut paikallistettiin ja hoksattiin nostaa vedestä ylös.

Olen yhden minuutin hengityksen harjoittelemisessa vaiheessa, jossa sisäänhengitys, hengityksen pysähdys ja uloshengitys ovat 13 sekunnin mittaisia. Jatkan harjoittelemista, ja yritän venyttää näitä kolmea osaa vielä seitsemällä sekunnilla kutakin. Ei se ihan mahdottomalta ajatukselta tunnu.