Nyt kyllä tuntuu jaloissa eilinen kundaliinijoogaharjoitus, jossa mentiin kyykkyyn-ylös pitkän aikaa. Ja myöhemmin vielä tehtiin muutama harjoitus kyykyssä. Minulle kyykkyasento on vähän hankala, koska en pysty olemaan kyykyssä niin, että kantapäät ja siis koko jalkapohja lepäisi lattialla. Jos kyykistyn, nousevat kantapäät ylös, ja niiden alle pitää yrittää tunkea istuintyynyä ja muuta tavaraa, että asennosta tulisi edes jotenkuten vakaa.
 
Välillä käy vähän kateeksi siippaa, joka usein puuhastellessaan jotakin lattialla on ihan luontevasti kyykyssä koko jalkapohja lattiassa. Asento näyttää tosi rennolta, ja hän voi viipyä siinä pitkäänkin. Siinä suhteessa hän on paljon parempi joogi kuin minä, joka ähisen ja puhisen ja yritän löytää itselleni jonkinlaista kyykkyasentoa, jossa voisin olla pidempään kuin kolme sekuntia. Yleensä sellaista ei kovin helposti löydy.
 
Joka tapauksessa, jalkojeni lihakset ovat tainneet jollakin kummalla tavalla päästä surkastumaan, kun eilinen kyykistely sai ne näin kipeiksi. Ei mikään ihme, sillä monissa kundaliinijoogaharjoituksissa istutaan paljon, ja unohdetaan jalat. Sitten yhtäkkiä niitä käytetäänkin niin että tuntuu. Tietenkin hyvä olisi tehdä jotakin jalkoja vahvistavia liikkeitä joka päivä, osana omaa harjoitusta. Vaikka sammakoita.
 
Kundaliinijoogamestari Yogi Bhajan on neuvonut monta liikettä ja harjoitusta, jotka jokaisen ihmisen kannattaisi tehdä joka päivä. Joku on kuulemma laskenut yhteen nämä kaikki Yogi Bhajanin suosittelemat harjoitukset, ja todennut että niiden tekemiseen kuluu aikaa kaksi ja puoli päivää.