Voi mikä työpäivä! Olen yrittänyt valmistautua huomiseen työmatkaan, mutta väliin on tunkenut ihan muita asioita. Aamupäivästä vetkuttelin ja välttelin yhtä vähän jännittävää puhelinsoittoa. Ja ihan hyvä että vetkuttelin, sillä aikani vetkuteltua sain sähköpostin, joka muutti koko tilanteen niin, että puhelinsoitto olisikin ollut ihan turha. Hetken näytti siltä, kuin asiat alkaisivat rullata oikein hienosti. Kunnes sain puhelinsoiton, jonka aikana kävi ilmi, että ei tämä nyt näin menekään. Josta seurasi hetkellinen lamaannus, ja mietin koko asian jättämistä sikseen. Ryhdistäydyin kuitenkin, ja aloin lähetellä lisää sähköposteja. Saapa nähdä kuinka käy; mitään ei vielä selvinnyt ennen työajan päättymistä.

Lisäksi yksi pitkään valmistelemani projekti tyrmättiin yhdellä sähköpostilla ihan täysin, ja sain vielä asiattomia kommentteja niskaani.

Kyllä työ tietokoneen ja puhelimen ääressä voi olla hurjan jännittävää ja täynnä vaihtelevia tilanteita. Uskokaa pois. Huomenna suurin osa työajasta kuluukin junassa istumalla.